Prokrastinaatio

23.08.2024

Kesälomat on ohitse ja normaali työ-ja kouluarki on pyörähtänyt jälleen käyntiin. Lomalta paluu töihin saati kouluun voi tuntua aluksi vaikealta. Taas kiireet, stressi ja ahdistus vaanii herkeämättä nurkan takana. Miksi elämä ei voisi vain olla helpompaa.

Mikä on prokrastinaatio?

Joillekin sana on varmasti tuttu, mutta ei kaikille. Sana prokrastinaatio tarkoittaa asioiden lykkäämistä ja vitkuttelua, jolloin niitä ei saa tehtyä, vaikka itse tietää ja haluaisi saada asian tai tehtävän tehtyä. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Tämä erottaakin prokrastinaation laiskuudesta. Myös kynnys tehtävän tai asian suorittamiseen kasvaa mitä pidemmälle sen aloittamista jatkuvasti siirtää. Prokrastinaatiota voi esittäytyä niin koulussa, kotona kuin työelämässäkin, sitä esiintyy kaikilla elämän osa- alueilla. Kouluasioissa se näyttäytyy helposti erilaisten läksyjen teon lykkäämisenä ja kokeisiin luvun lykkäämisenä aina loppumetreille saakka. Kotona ehkä siivouksen aloitus voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. Työelämässä erilaisten raporttien, esitelmien tai koulutusmateriaalin teko voi tuottaa suurtakin hankaluutta.


Miksi syyllistymme prokrastinaatioon?

Taustalla on nopea mielihyvän saaminen. Aivot rakastavat nopeita palkintoja. Näitä saamme, kun teemme itsellemme mukavia asioita. Puolestaan kokeisiin lukeminen, esseen tai työraportin tai koulutusmateriaalin kirjoittaminen voi aiheuttaa helposti prokrastinaatiota ja alamme lykätä sen tekemistä pidemmälle ja pidemmälle. Tehtävän aloittaminen tuntuu haastelliselta, koska sen suorittamiseen menee pidempi aika ja mielihyväntunne tehtävän loppuunsuorittamisesta häämöttää kauempana. Aivot haluavat saada nopeasti mielihyvää. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

Kuinka monta kertaa olet huomannut läksyjen teon sijaan uppoutuvasi katselemaan esim. tiktok-videoita tai youtubea? Tai ehkäpä pieni hetki kännykällä pelaten voisi auttaa saamaan tehtävän tehtyä. Sama voi käydä helposti työtehtäviä suoritettaessa, jos aloittaminen tuntuu vaikealta. Olen itsekin kokenut tämän työpaikalla, kun olisi pitänyt jo näppäimistö sauhuten kirjoittaa rapotteja. Ajatukset eivät vain tahdo kulkea, mieleen juolahtaa ajatuksia, etten ole kuitenkaan tarpeeksi hyvä, mitä jos en kuitenkaan osaa kirjoittaa raportista tarpeeksi hyvää. Ehkä raporttia pitäisi uudistaa, mutta miten. Äh en millään jaksa. Kirjoittamiseen menee monta tuntia, joskus jopa monta työpäivää. Pitää kerätä tietoja eri paikoista ja tilastoista. Tehdä laskelmia ja ynnätätä. Kirjoittaa luovasti asiallista virkatekstiä. Jos alottaisinkin sen vasta huomenna. Joo huomenna on hyvä, nyt en jaksa. Keskityn nyt vain näiden muiden työtehtävien tekoon.

Kun tiedämme varmasti onnistuvamme jossain tehtävässä tai asiassa, sen suorittaminen ja siihen ryhtyminen on paljon helpompaa. Mutta jos odotamme epäonnistuvamme tai emme ole varmoja hyvästä onnistuneesta suorituksesta, alamme lykätä tehtävän aloittamista.

Uskotko jos sanon että prokrastinaatiolla ei ole mitään tekemistä älykkyyden tai muistin kanssa? Meistä jokainen "syyllistyy" vitkutteluun ja asioiden siirtämiseen. Toisille se vain aiheuttaa enemmän ahdistusta ja stressiä. Yleisempää prokrastinaatio on perfektionisteille ja jos on taipumusta mustavalkoiseen ajatteluun. Perfektionisti haluaa ja vaatii täydellisyyttä. Tämä aiheuttaa helposti stressiä, sillä itseltään vaatii liikaa täydellisyyttä. Kuitenkin me olemme vain ihmisiä, me emme aina voi olla täydellisiä. Me kaikki teemme virheitä ja keneltäkään ei odoteta 100% täydellisyyttä.


Myönnän vitkuttelevani, mutta onko siitä haittaa?

Silloin kun vitkuttelu ei aiheuta haittaa, se on vielä hallinnassa. Pienoisesta hitaudesta ja vitkuttelusta huolimatta saat asiat tehtyä ajallaan ja olet tyytyväinen. Mutta heti, jos se alkaa vaikeuttaa omaa elämää haitallisesti, kannattaa pysähtyä ja miettiä mistä on kyse. Jatkuva asioiden lykkääminen voi alkaa syödä itsetuntoa, podet syyllisyyttä, ettet taaskaan saanut mitään aikaiseksi. Pitkittyessään se voi alkaa syödä motivaatiota edes kokeilla ja yrittää. Alat luovuttaa, jo ennen kuin edes yrität. Tämä taas voi pidemmällä aikavälillä altistaa masennukselle.

Mitä minun pitäisi sitten tehdä?

Jotta vitkastelusta eli prokrastinaatiosta voisi päästä eroon, olisi tärkeää osata kuunnella itseään ja tunnistaa mistä se voisi johtua. Johtuuko vitkastelu esimerkiksi tunteesta, että työn tekemiseen menee liian kauan, työ tuntuu tylsältä, olet ehkä epävarma onnistumisesta tai sinua jännittää sen suorittaminen?

Jos tehtävänä oleva työ tuntuu isolta, yritä pilkkoa se mahdollisimman pieniin osiin. Kuinka monta päivää sinulla on käytettävissä ja minkälaisia osioita työ sisältää. Työn aloittamista voi helpottaa jo sekin, että kirjaat kaikki työtehtävät tai vaadittavat osiot ylös. Jos sinulla on useampi päivä aikaa, voit suorittaa yhden tehtävän päivä kerrallaan. Jos aikaa ei ole käytettävissä hirveän paljon, aloita työskentely ensin yhdestä osiosta. Kun olet saanut sen tehtyä, siirry toiseen.

Joskus on hyvä myös pyytää kaverilta tai työkaverilta apua, jos työn aloittaminen tuntuu vaikealta. Hän ehkä pystyy auttamaan ja tsemppaamaan sinua.

Myös omalla vireystasolla on todella paljon merkitystä. Väsyneenä minkä tahansa tekeminen tuntuu haastavalta ja virheiden määrä kasvaa. Salli itsesi levähtää hetki, tai jopa yön yli, jotta olisit mahdollisimman pirteä aloittaessasi tehtävän tekoa. Joskus voimavarojen hiipuminen ja vitkuttelu voi johtua äärimmäisestä väsymyksestä, johon yksi hyvin nukuttu yö ei vain auta. Tällöin asiasta kannattaa jutella tarpeen tullen opettajan tai esihenkilön kanssa. Apua kannattaa hakea myös ammattiauttajalta.


Pomodoro-tekniikka

Pomodoro on italiaa ja se tarkoittaa tomaattia. Pomodoro-tekniikan nimi juontaa juurensa tomaatin näköisestä munakellosta. Itsekin tutustuin tähän tekniikkaan vasta alkukesästä opiskellessani Laurean avoimen yliopiston kursseja itsensä johtamisesta. Onko tämä tekniikka sinulle jo ennestään tuttu?

  1. Valitse tehtävä

  2. Säädä ajastimeen 25 minuuttiin

  3. Käynnistä ajastin ja aloita työskentely

  4. Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi

  5. Pidä 5 min tauko

  6. Aseta ajastin taas 25 minuuttiin ja aloita toinen pomodoro-sessio

  7. Toista tätä tekniikkaa niin monta kertaa kuin on tarve ja muista neljännen pomodoron jälkeen pitää 15-30 min tauko

Tätä tekniikkaa käyttäen, työlle annetaan sykleittäin 25 min aikaa, jonka jälkeen pidetään tauko. Kun oikein uppoudut tehtävään, on 25 min todella lyhyt aika. Tässä ajassa keskittymiskykysi ei kerkeä herpaantua ja pystyt oikeasti keskittymään itse tehtävän tekoon. Suosittelen kokeilemaan ainakin kerran. Ei sitä tiedä jos tästä löytyisikin apua.


Rakkain terveisin,

Marika