5.6. Vietettiin Maailman ympäristöpäivää

Tällä viikolla, keskiviikkona 5.6, vietettiin Maailman ympäristöpäivää. Tämän vuoden teemana oli "elinympäristön ennallistajat". Emme voi palata ajassa takaisin, mutta voimme kasvattaa metsiä, elvyttää vesilähteitä ja palauttaa maaperän. Teeman tarkoituksena on viestittää ihmisille tapoja, joilla voisimme parantaa elinympäristöämme, jotta tulevaisuutemme olisi parempi. Muuttamalla toimintatapojamme, voimme auttaa sekä pakottaa erilaisia toimijoita muuttamaan heidän tuotantotapojaan entistä terveellisempään suuntaan.

Teeman sivut ovat nähtävillä osoitteessa https://www.worldenvironmentday.global/#

Ilmastonmuutos on asia joka jakaa mielipiteitä hurjasti. Toisia ilmastoasiat ahdistavat kun taas toinen ääripää vain tuhahtaa ja kohauttaa olkapäitään koko asialle. On totta että maailman ilmasto on muuttunut kautta aikojen. Aavikot ovat olleet sademetsiä, merivedet ja vesistöt ovat olleet korkeammalla tai matalammalla. Joskus nykyiset jäätiköt ovat olleet sulia tai paljon pienemmän tai suuremman jäämassan peittämänä. Maailma on muuttunut hurjasti aikojen saatossa ja tulee yhä muuttumaan. Tutkimusten mukaan Suomessakin, aikana jolloin maailmaa asutti neandertalinihmiset, oli lämpötila neljä astetta korkeampi kuin mitä se nykyään on.

Elämme tällä hetkellä jääkausiaikaa

Tällä hetkellä elämme jääkausiaikaa, joka alkoi 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Jääkausiaikaan mahtuu erilaisia vaiheita, jotka ovat joko kylmempiä tai lämpimänpiä. Tällä hetkellä on menossa interglasiaalinen vaihe, eli lämpimämpi vaihe jolloin jäätiköitä on vain navoilla. Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten ja loppui 11 000 vuotta sitten. Seuraavan jääkauden pitäisi alkaa noin 50 000 vuoden päästä. Ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vuoksi seuraava jääkausi voi lykkääntyä 100 000 vuoden päähän.

Jääkausi: ajanjakso maapallon historiassa, jolloin on suuria mannerjäätiköitä napa-alueiden ulkopuolella

Jääkausiaika: pitempi ajanjakso, jolloin mannerjäätä esiintyy. Vastakohtana on jäätön aika, jolloin mannerjäätiköitä ei ole missään.

Ilmastonmuutos nostaa tunteet pintaat

Ilmastonmuutos aiheuttaa meille jokaiselle erilaisia tunteita ja ajatuksia. Osa tuntee suurtakin ahdistusta kun taas toiset viis veisaavat. Varsinkin 2000 luvun alussa ilmastonmuutoksella alettiin niin sanotusti mässäilemään oikein kunnolla. Vielä muutama vuosi sitten eri lehdet julkaisivat toinen toistaan uhkaavampia uutisia, kuinka meidän maapallomme kuolee. Jatkuva hössötys ja uutisointi sai mielikuvituksen leijailemaan jo maailmanlopussa.

Ilmaston lämpötila on kasvanut ja laskenut omissa sykleissään ajansaaton aikana. Ilmaston lämpiämiseen ja kylmentymiseen vaikuttaa todella moni asia, joista kieltämättä yksi on ihminen, sitä en kiellä. Yksinään ihminen ei kuitenkaan aiheuta kasvihuonekaasuja, vaikka ihmisen vaikutus tähän on erittäin suuri. Kasvihuonekaasuja muodostuu maapallossa myös luonnostaan ja ne ovat yksi osa elämää. Mutta ihmisen toiminta kiihdyttää kasvihuonekaasujen muodostumista. Kasvihuonekaasut estävät auringonvalosta säteilevää lämpöä pääsemästä ilmakehään ja siitä avaruuteen, joka puolestaan aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Ilmastonmuutos on myös aihe, josta helposti saa riidan aikaiseksi. Jos toinen on aktiivinen ilmastonmuutoksen puolestapuhuja ja aktiivinen toimija voi toisen vähättelevä tai ei niin kiinnostunut ote asiaa kohtaan luoda pahojakin riitoja keskustelukumppaneiden tai -ryhmien välille. Tällöin olisikin todella tärkeää osata kuunnella toisen kertoma asia rauhallisesti ja rakentavasti kommentoida keskustelussa syntyneitä argumentteja eli väitteitä. Keskustelussa on kuitenkin tavoitteena kuunteleminen ja kuulluksi tulemisen tarve. Omaa näkemystä ja kantaa voidaan pitää ehdottomana ja ainoana oikeana, jolloin ei anneta tilaa toisen näkemyksille. Parhaimpaan lopputulokseen kuitenkin päästäisiin kun osattaisiin perustella oma kanta toiselle ilman toisen jyräämistä. Toisen ajatuksia ja näkemyksiä voi haastaa, mutta ei jyrätä yksinoikeudella. Positiivinen puhe kannustaa aina suoriutumaan entistä paremmin.

Ilmastonmuutoksesta uutisointi

Tällä hetkellä ilmastomuutosta lietsovat uutiset ovat vähentyneet huomattavasti. Vielä vuosi takaperin sai melkein joka päivä lukea uutisista kuinka meidän planeettamme tuhoutuu, ilmastopakolaiset rynnivät eurooppaan, päiväntasaajan kohdalla on niin kuumaa ettei siellä voi enää asua, sademetsät aavikoituu, maailman juomavesi häviää ja juomavettä joudutaan annostelemaan. Luonnonkatastrofit yleistyvät ja niiden voimat voimistuvat entisestään. En yhtään ihmettele, jos lapset ja nuoret ja jopa aikuisetkin ahdistuvat tällaisista uutisista. En myöskään ihmettele jos emme halua synnyttää omia lapsia tähän maailmaan, jonka maailmanloppu on jo sinetöity. Jatkuva ahdistava puhe ilmastonmuutoksen tilasta sai ajattelemaan, ettei asialle enää pysty kertakaikkiaan tekemään mitään.

Ilmastonmuutosta ja luonnossa tapahtuvia pahimpia katastrofeja on raportoitu jo 1900 luvulta lähtien. Varmasti jo paljon aikaisemminkin. Grönlannin jääpeitteen on pitänyt sulaa jo vuonna 1903, Pohjoisnavan olisi pitänyt sulaa kokonaan vuoteen 1990. 2012 uutisoitiin Arktisen jään sulavan pois neljässä vuodessa, eli vuoden 2015 loppuun mennessä. Jäämassojen sulamisen on jopa väitetty aiheuttavan maan pyörimisakselin huojumisen, koska painopiste ei jakaannu tasaisesti. Kuitenkaan jäätiköt eivät ole sulaneet kokonaan. Merenpinta ei ole noussut niin radikaalisti, että kokonaisia kyliä saati kaupunkeja olisi vajonnut merenpinnan alle. En toki ole mikään tiedemies, jolla olisi oikeat vastaukset kaikkiin kysymyksiin. On hyvin paljon mahdollista, että merivesien pinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa monia kertoja. Mutta mikä kuuluu normaaliin maapallon ja jääkausien kiertosykliin? Millainen maailma on jääkausiaikojen välisinä aikoina, jolloin napajäilläkään ei ole jäätä. Kuinka lämpimän ilmaston pitää silloin olla? Mihin aikakauteen tipahtaa tämä jäätön aikakausi, joka nähtävästi on luonnon normaalisyklin mukainen tapahtuma, kunnes ilmasto alkaa taas viilenemään kohti uuttaa jääkautta.

Kaikki muutokset eivät tietenkään ole pelkästään ihmisen aiheuttamia vaikka suuri vaikutus meillä ihmisillä on oman elinympäristömme hyvinvointiin. Tällä en toki tarkoita, että ilmastonmuutosta ei olisi ja meidän ei tulisi tehdä yhtään mitään sen eteen. Vaan että, meidän tulee oppia elämään ja vaikuttamaan omilla toimintatavoilla, joilla voimme yhdessä taistella ja vähentää ihmisten aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Kasvihuonepäästöjä tuottavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö (eli öljy, kivihiili ja maakaasu) sekä metsien häviäminen ja maankäytön muutokset. Maataloudessa kasvihuonekaasuja vapautuu eri vaiheissa, mutta eniten niitä vapautuu maaperästä ja kotieläinten ruuansulatuksessa, lannan käsittelystä sekä kalkituksesta. Yksi iso asia, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa kasvihuonepäästöihin, on teollisuusmaiden päästöjen pudottaminen. Ja uudenlaisten ilmastoystävällisempien teknologioiden hyödyntäminen.

Miksi näissä ilmastouutissa lietsotaan jatkuvasti hysteriaa? Vai onko näiden kauhukuvien tarkoituksena saada maailman ihmiset äkkiä vaihtamaan tapaansa toimia, syödä ja kuluttaa tuotteita? Mutta miksi samalla halutaan lisätä lasten ja nuorten ahdistusta? Onko syynä sitten luulo siitä, että pelottelulla saadaan paljon paremmin tulosta aikaiseksi? Ehkäpä. Mutta pelolla on myös taipumus lamaannuttaa. Miksi tehdä asian eteen mitään, koska kaikki on jo tuhoon tuomittua? Miksi meille ei vain anneta keinoja, joilla voisimme yhdessä taistella ilmastonmuutosta vastaan? Miksi nyt yritetään kovasti madaltaa kasvihuonepäästöjä useamman vuoden päähän, jos aikapommi on jo viritetty ja mitään ei ole tehtävissä? Liian paljon uutisissa lietsotaan uhkakuvia, syyllistetään ja annetaan se kuva, että peli on jo menetetty. Nyt on huomattu, mikä vaikutus kaikella teollisuudella ja ihmisen toiminnalla on luontoon. Meillä on vielä mahdollisuus tehdä oma osamme ja muuttaa tämä kulun suuntaa paljon parempaa kohti. Se ei missään tapauksessa tapahdu päivässä, ei kuukaudessa, eikä parissa vuodessakaan. Siihen menee useita kymmeniä jos ei jopa satojakini vuosia, jolloin pikku hiljaa jokainen meistä sekä yritykset löytävät uusia keinoja tuottaa energiaa ja muita hyödykkeitä paljon luontoystävällisemmin. Kaikki suuret muutokset vievät aina aikaa, mikään ei tapahdu kertaheitolla. Mutta pienin askelin me kaikki voimme kulkea kohti parempaa ja terveellisempää ilmastoa.

Jos oikeasti halutaan uutisoinnilla ihmisten aktivoituvan tehokkaammin, on ihmisille annettava konkreettisia toimia, joita tehden hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Pelkkä sormella osoittelu, syyllistäminen ja ahdituksen aiheuttaminen meissä ei auta. Meidän on saatava tietää, mihin kyseinen toimi vaikuttaa. Mitä keinoja voimme käyttää, ja näiden keinojen tulee olla sellaisia joihin meillä on varaa.

Ilmastoahdistus ja -toivo

Ilmastoahdistus on todellista. 2021 tehdyssä tutkimuksessa yli 50% nuorista, 16-25 vuotiasta, koki ilmastoahdistusta. Ilmastoahdistus aiheuttaa niin vihaa, huolta, syyllisyyden tunteita, pelkoa sekä turhautumista. Ahdistus voi johtaa lamaantumiseen, jolloin keinoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ei vain löydy. Omasta toiminnastaan ei pysty näkemään tai löytämään keinoja joilla tehdä asian hyväksi jotain. Ilmastoahdistus voi aiheuttaa myös masennusta tai muita mielenterveydellisiä oireita. Erilaiset luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa traumaperäisiä mielenterveysoireita.

Kaikki me varmasti haluamme ja toivomme että maailma pysyy elinvoimaisena ilman suuria luonnonkatastrofeja ja peruuttamattomia ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia. Vaikka näin suomalaisena sitä hykertelisi onnellisena kun suomen talvet kestäisivätkin paljon paljon vähemmän aikaa ja kesät olisivat pidemmät ja lämpimämmät. Mutta millaisia vaikutuksia tällä olisi esimerkiksi auringontasaajan kohdalla asuvalle väestölle ja luonnolle? Me tarvitsemme konkreettisia keinoja, joilla me kukin voimme tehdä oman osamme ilmastonmuutoksen eteen. Meidän on saatava tietää, minkälaisilla toimilla pystymme edesauttamaan, ettei ilmastonmuutos etenisi liian lujaa eteenpäin. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että yksinään on vaikea taistella tällaisten asioiden kanssa, joiden ehkäisemiseksi tarvitaan mukaan koko maailma. Mutta omalla suuntaa-antavalla toiminnalla, voimme muokata yritysten tuotantotapoja sekä vähentää esimerkiksi lihan kulutusta, joka puolestaan vähentää kasvihuonepäästöjä, joita eläimet tuottavat muun muassa sulattaessaan ruokaa. Kasvisten syönnin lisääminen on yksi hyvä tapa vähentää kasvihuonepäästöjä, mutta kasvisten viljelykin tulee tuottaa tavalla, joka ei lisää kasvihuonepäästöjä.

Ilmastotoivon tunteminen kannustaa parhaiten toimimaan ilmaston ja luonnon hyväksi. Erilaisten ilmastotoimien kuten esimerkiksi kierrätys, biokompostointi, luonnonmukainen viljely sekä ymmpäristön hyväksi toimiminen luo merkityksellisyyden tunnetta. Merkityksellisyyden tunne auttaa jaksamaan pitää kiinni omista toimintatavoistaan ja näkemään tekemänsä työn merkityksen. Omalla panostuksellaan voi myös antaa esimerkkiä muille ihmisille, jotka ottavat tästä mahdollisesti mallia omiin toimintoihinsa.

Myös luonnossa liikkuminen ja luonnon monipuolisuuteen tutustuminen auttaa näkemään luonnon ihmeellisen kauneuden. Luonnossa kävely ja siellä vietetty aika on tieteellisesti todettu parantavan mielenterveyttä ja voimistavan elämässä koettuja postiviisia tunteita. Luonnolla on vahva kyky auttaa palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet. Myös verenpaine alenee ja sydämensyke tasoittuu. Luonnolla on meihin kaikkiin todella suuri vaikutus meidän hyvinvointimme ja mielenterveytemme kannalta.

Kuinka hallita ilmastoahdistuksen tuomia vaikeita tunteita?

Ilmastonmuutos on hyvin vaikea ja monimuotoinen asia. Siihen ei ole nopeaa ja helppoa ratkaisua, joka muuttaisi kaiken yhdessä yössä. Jotta ilmastoahdistus ei ottaisi sinua täyteen valtaansa, on hyvä yrittää keskittyä kaikkeen siihen joihin sinulla on mahdollisuus vaikuttaa.

Minkälaisilla toimilla voin itse vaikuttaa:

• käyttämällä ostovoimaa ja valitsemalla kestävän kehityksen tuotteita

• ostamalla tuotteita paikallisilta viljelijöiltä vähentääksesi kasvihuonekaasuja

• lisäämällä enemmän kasviksia ruokavalioosi ja syömällä kausimuotoisesti, painottaen ruokavalion saataviin kauden vihanneksiin

• keräämällä keittiön biojätteet kompostiin ja käyttämällä siitä saatu multa puutarhassa tai kukkaruukuissa

• Auttamalla hyönteisiä asettamalla hyönteishotelleja ja istuttamalla puutarhaan kasveja jotka houkuttelevat pörriöisiä

• oppimalla vähentämään, uudelleen käyttämään ja kierrättämään muovijätettä

• lisäämällä viheristutuksia parvekkeelle ja puutarhaan, lisäämällä kasvillisuutta betoniviidakon keskelle

Muista myös että sinulla on täysi oikeus tuntea stressiä tai ahdistusta ilmastonmuutoksesta. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa, suuret muutokset ottavat aina aikaa. Muista myös pitää huolta omasta mielenterveydestäsi, jotta et jää kaiken sen stressin alle. Sinulla on täysi oikeus ottaa taukoa, vaikka asia olisikin sinulle erittäin tärkeä. Kukaan ei jaksa työskennellä taukoamatta vaikka asia olisikin erittäin tärkeä ja lähellä omaa sydäntä. On erittäin tärkeää hengähtää välillä, nauttia elämästä ystävien kanssa, harrastaa itselleen tärkeitä asioita ja olla lukematta vähään aikaan ilmastouutisia. Jos siltikin sinusta tuntuu ettet saa ahdistusta lakkaamaan, on hyvä ottaa asia puheeksi joko ystäväsi, jonkun luotettavan tahon tai lääkärin kanssa. Sinun ei tarvitse taistella pahan olosi kanssa yksin.

Rakkaudella Marika,

Vajilla Art